HÄMEEN KOKOOMUSNUORET RY:N SÄÄNNÖT

1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Hämeen Kokoomusnuoret ry. Yhdistys kuuluu piirijär­jes­tö­nä Kokoo­muksen Nuorten Liitto ry:een, jota kutsutaan liitoksi, Hämeen Kokoomus ry:een, jota kutsutaan puolueen piirijärjestöksi sekä Kansalli­nen Kokoomus rp:een, jota kutsutaan puolueeksi. Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan piirijärjestöksi, kotipaikka on Hämeenlinna. Piirijärjestön toiminta-alueena on Hämeen vaalipiiri. Piirijärjestön kieli on suomi.

2 Tarkoitus ja toiminnan laatu

Piirijärjestön tarkoituksena on

-         isänmaahan kohdistuvan kiintymyksen ja kansallisen kulttuurin ylläpitäminen ja vahvistaminen

-         vapauden ja valinnanmahdollisuuksien turvaaminen

-         vapaan markkinatalouden edellytysten edistäminen kestävää kehitystä kunnioittaen

-         oikeudenmukaisen oikeusjärjestyksen sekä jokaisen yksilön perusturvallisuuden takaaminen

-         kansainvälisten päätöksentekojärjestelmien vahvistaminen ja globalisaation edistäminen rauhan­omaista kansainvälistä yhteistyötä ja hyvinvointia lisäävällä tavalla

-         koulutuksen ja sivistyksen vaaliminen

-         suvaitsevaisuuden ja moniarvoisuuden edistäminen ja

-         kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmän vahvistaminen ja nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen ja vapaan kansalaistoiminnan kehittäminen sekä sille perustuvan hyvinvointiyhteiskunnan ja nuorten elinolojen kehittäminen.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi piirijärjestö pyrkii lisäämään yhteiskunnallista keskustelua ja osallistumista erityisesti nuorten keskuudessa, saamaan nuoria mukaan toimintaansa, vaikuttamaan erilaisissa luottamustehtävissä ja Kokoomus-yhtei­sössä sekä kansainvälisesti sekä toteuttaa tavoitteidensa mukaista koulutus-, tiedotus-, ja harrastustoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi piirijärjestö voi kerätä jäseniltään jäsenmaksuja, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa kiinteistöjä, harjoittaa kustannus- ja sijoitustoimintaa, muistoesineiden myyntiä, majoitus-, ravitsemusliike- ja kioskitoi­mintaa kutakin enintään yhdessä liikepaikassa sekä järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia.

3 Jäsenet

Piirijärjestön varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä rekisteröityjä paikallisyhdistyk­siä sekä 15-29 –vuotiaita Suomen kansalaisia tai henkilöitä, joilla on kotipaikka Suomessa. Paikal­lisyhdistysten muodostamat rekisteröidyt aluejärjestöt voidaan ottaa äänivallatto­miksi jäseniksi. Piirijärjestön henkilöjäsenten ja jäsenyhdistysten henkilöjäsenten on täytettävä Kansallinen Kokoomus rp:n ja Kokoomuksen Nuorten Liitto ry:n asettamat ehdot. Piirijärjestön ja piirijärjestön paikallisyhdistyksen henkilöjäsen ei saa kuulua muuhun puo­lueeseen.

Sen vuoden lopussa, kun liiton piirijärjestön jäsenenä oleva henkilö täyttää 30 vuotta, hän on velvollinen eroamaan piirijärjestöstä.

Kunniapuheenjohtajaksi piirikokous voi kutsua piirijärjestön toi­min­nassa erityisesti ansioituneen henkilön. Piirijärjestöllä voi olla vain yksi (1) kunniapu­heenjohtaja kerrallaan. Kunniajäseneksi piirikokous voi kutsua piirijärjestön toiminnassa ansioi­tuneen henkilön. Kunniapu­heenjohtaja ja -jäsenet eivät suorita jäsenmak­sua.

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväk­syä yksityinen henkilö sekä oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö.

Jokainen piirijärjestön varsinainen jäsen, lukuun ottamatta aluejärjestöjä, sekä piirin jäsenenä olevan paikallisyhdistyksen henkilöjäsen ja kannattava jäsen suorittaa jäsenmaksuna sen määrän, jonka varsinainen piirikokous erikseen kullekin jäsenryhmälle seuraa­vaa kalenteri­vuotta varten vahvistaa. Jäsenmaksu voidaan määrätä eri suuruiseksi henkilöjäsenille ja yhdistysjäsenille. Paikallisyhdistysten jäsenmaksua vahvistettaessa otetaan huomioon henkilöjäsenten lukumäärä toiminta­vuoden ensimmäisenä päivänä sen mukaisena kuin se on merkitty puolueen ylläpitämään jäsenrekisteriin.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4 Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jos jäsen päättää erota piirijärjestöstä, on siitä tehtävä kirjalli­nen ilmoitus piirihal­litukselle tai sen puheen­johtajalle taikka ilmoitettava se piiriko­kouk­sen pöytä­kirjaan. Ero­ava jäsen on velvollinen suori­ttamaan kaikki ne taloudel­liset velvoitukset, jotka sille kuulu­vat sinä kalenterivuo­nna, jona ero­aminen tapah­tuu. Jos jäsen on toiminut piirijärjestöä vahingoit­tavalla tavalla, jättänyt suorittamat­ta jäsenmak­sun viimeisenä kahtena (2) vuotena taikka muutoin laimin­lyönyt ne velvoi­tteet, joihin jäsen piirijärjestöön liittymällä on sitoutunut, on piirihalli­tuksella oikeus erottaa jäsen. Erottamispäätöksestä on jäsenellä oikeus valittaa piiriko­koukselle jättämällä kirjallinen valitus piirihallitukselle kolmen­kymmenen (30) vuorokau­den kuluessa asiasta tiedon saatuaan. Jos piirikokous piirihallitusta kuultuaan sekä hankittu­aan muut tarpeel­liseksi katso­mansa selvitykset, hyväksyy vähin­tään kahdella kol­masosalla (2/3) annetuista äänistä erottamis­pää­töksen, se astuu voimaan heti, muussa tapauksessa erottaminen raukeaa.

5 Piirikokous

Piirijärjestön päätän­tävaltaa käyttää piirikokous. Piirijärjestön on pidettävä varsinainen piirikokous vuosittain kesä-marraskuussa. Piirikokouksen ajan ja paikan määrää piirihal­litus. Kutsu piiriko­koukseen on lähetet­tävä jäsenille sekä sääntömääräi­sesti läsnäolo- ja puheoi­keutetuille kirjallisesti vähin­tään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Ylimääräinen piirikokous pidetään, jos piirikokous tai piirihallitus niin päättää tai vähintään kymmenesosa (1/10) piirijärjestön äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti erityi­sesti ilmoi­tettujen asioiden käsittelyä varten piirihallitukselta pyytää, jolloin kokous on pidettävä viimeistään yhden (1) kuukauden kuluessa.

Piirikokouksessa on kullakin jäsenmaksuvelvoitteensa suorittaneella piirijärjestön varsinaisena jäsenenä olevalla henkilöjäsenellä yksi (1) ääni. Piirijärjestön jäsenenä oleva paikallisyhdistys voi lähettää piirikokoukseen yhtä monta äänivaltaista edustajaa kuin sillä on jäsenmaksuvelvoitteensa suorittaneita henkilöjäseniä, joista jokaisella on yksi (1) ääni. Kokousedustus määräytyy toimintavuoden ensimmäisenä päivänä olleen henkilöjäsenmäärän mukaan. Valittujen edustajien on oltava kyseisen paikallisyhdistyksen jäsenmaksuvelvoitteensa suorittaneita henkilöjäseniä.

Läsnäolo- ja puheoikeus piirikokouksessa on lisäksi liiton ja piirijärjestön kunniapuheen­johta­jalla, kunnia­jäsenillä, kannattavilla jä­senillä sekä liitto- ja piirihallituksen jäsenillä, liiton ja piirijärjestön työntekijöillä, eduskuntaryhmän jäsenillä, Kokoomuksen Euroopan parlamentin jäsenillä, puolueen, Kokoomuksen Naisten Liitto ry:n, Kokoomuksen Opiskelija­liitto Tuhatkunta ry:n sekä puolueen muiden valta­kunnallisten jäsenliittojen sekä puolueen kunkin äänenkannattajan toimi­tuksen edustajilla. Piirikokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoi­keuden muillekin sitä pyytäville henkilöille.

Oikeus aloitteiden tekemiseen piirikokoukselle on piirijärjestön jäsenillä ja piirihallituk­sella, liittohallituksella, puoluehallituksella sekä liittohallituksen ja piirihallituksen asettamilla klubeilla ja muilla toimintaryhmillä. Piirijärjestön sääntöjen muuttamista koskevat aloitteet on lähetettävä piirihallituk­selle viimeistään viisi (5) viikkoa ennen piirikokousta. Muut aloitteet on lähetettävä piirihalli­tuksel­le vähintään viikkoa ennen piirikokousta. Piiri­hallitus esittää aloitteet lausunnollaan varustettuna piirikokoukselle käsiteltäväksi.

Piirikokouksen päätökseksi tulee, jollei näissä säännöissä tai yhdistyslaissa ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Äänestys on toimitettava suljetuin lipuin milloin vähintään kolmasosa (1/3) äänivaltaisista osanotta­jista sitä pyytää. Vaalit toimitetaan suljetuin lipuin. Jokaiseen vaalilippuun tulee merkitä yhtä monta nimeä kuin on valittavia. Kun valittavia on vain yksi, noudatetaan enemmistövaalitapaa. Valituksi tuleminen edellyttää ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä. Mikäli yksikään ehdokas ei vaalin ensimmäisellä kierroksella saa ehdotonta enemmistöä, toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä, jolloin eniten ääniä saanut tulee valituksi. Mikäli äänet menevät tasan toisella äänestyskierroksella, ratkaistaan vaali arvalla. Kun valittavana on saman aikaisesti useampia henkilöitä, noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Vaalissa voidaan äänestää vain ehdolle asetettuja henkilöitä. Jokaiseen vaalilippuun tulee merkitä yhtä monta nimeä kuin on valittavia. Vaali toimitetaan ehdokaslistoja käyttämättä siten, että vaalissa jokainen annettu ääni jaetaan vaalilippuun merkittyjen ehdokkaiden kesken ensimmäisenä olevan ehdokkaan saadessa yhden äänen, toisena olevan puoli ääntä, kolmantena olevan yhden kolmasosan ääntä ja niin edelleen. Valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden saamien äänien mukaisessa järjestyksessä. Tasatulos vaalissa ratkaistaan arvalla.

Varsinaisessa piirikokouksessa

1.      valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjan tarkas­tajat ja äänten­laskijat

2.      todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltai­suus

3.      vahvistetaan kokouksen työjärjestys

4.      käsitellään ja vahvistetaan toimintakertomus edelliseltä toimikaudelta

5.      käsitellään tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvis­tetaan tilinpää­tös

6.      päätetään vastuuvapauden myöntämisestä piirihallitukselle sekä muille tili- ja vastuuvel­vollisille

7.      käsitellään piirihallituksen selonteko toimin­nastaan kulu­valla toimikaudella

8.      käsitellään seuraavan vuoden toimintasuunni­telma

9.      määrätään varsinaisten jäsenten sekä kannattavien jäsenten jäsenmaksun suuruus

10.  käsitel­lään ja vahvistetaan seuraavan vuoden talousarvio

11.  valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat, vähintään toisen tilintarkastajista tulee olla hyväksytty tilintarkastaja, mikäli piirijärjestön toiminnan laajuus sitä edellyttää

12.  valitaan piirijärjestön puheen­johtaja ja 2 varapuheenjohtajaa sekä muut piirihal­lituksen jäsenet seuraavaksi kalenterivuodeksi

13.  käsitellään aloitteet ja piirihalli­tuksen niistä antamat lausunnot

14.  valitaan piirijärjestön edustajat liittokokoukseen liittohallituksen liiton sääntöjen mukaan vuosittain vahvistaman jaon mukaisesti

15.  valitaan piirijärjestön edustajat puolueen piirijärjestön kokoukseen

16.  valitaan piirijärjestön edustajat puoluekokoukseen

Ylimääräisessä piirikokouksessa käsitellään ne asiat, jotka ko­kouskutsussa on mainittu sekä ne piirihallituksen esittä­mät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi, mikäli asiaa ei tarvitse mainita kokouskutsussa.

6 Luottamushenkilöt ja työntekijät

Luottamustehtäviin ja työntekijöiksi voidaan valita vain liiton ja piirijärjestön tarkoituksen hyväksyviä henkilöitä.

Piirijärjestössä toimeen­panoval­ta on piirihallituksella. Piirihalli­tuk­sen toimikausi on kalenteri­vuosi. Piirihallitukseen kuuluu piirihallituksen puheenjohtaja, jota näissä säännöissä kutsutaan piirijärjestön puheenjohtajaksi ja 2 varapuheenjohtajaa, joita kutsutaan piirijärjestön varapuheenjohtajiksi sekä lisäksi vähintään kaksi (2) ja enintään kaksitoista (12) muuta jäsentä. Piirijärjestön puheenjohtajan tulee valvoa, että piirijärjestön toimintaa johdetaan liiton ja piirijärjestön sääntöjen, tavoitteiden ja päätösten mukaisesti. Piirihallitus on päätös­valtainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä, puheen­johtaja tai vähintään toinen varapuheenjohtajista mukaan­ luettuna. Äänestykset ratkaistaan äänten­ enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleis­sa arpa. Piirihallitus voi asettaa erilaisia klubeja ja muita työryhmiä avukseen. Kokouskutsu piirihallituksen on lähetettävä kirjallisesti piirihallituksen jäsenille vähintään viikkoa ennen kokousta. Läsnäolo- ja puheoikeuden piirihallitus voi myöntää myös muille kuin piirihallituksen jäsenille.

Piirijärjestön työntekijän tehtävät määritellään liittohallituksen hyväksymässä toimenkuvassa.

Piirihallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt muutoin edellyttävät

1) johtaa piirijärjestön toimintaa liittohallituksen ohjeiden sekä piiriko­kouksen päätös­ten mukai­sesti

2) tukea paikallisyhdistysten toimintaa

3) valmistella piirikokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle

4) valmistella vaalitoimintaa sekä houkutella nuoria äänestämään

5) vastata omaisuuden hoidosta ja huolehtia varainhankinnasta

6) järjestää tavoitteiden mukaista harrastus-, koulutus-, tiedotus- ja muuta vaikuttamistoimintaa

7 Nimen kirjoittaminen, tilikausi ja tilintarkastus

Piirijärjestön nimenkirjoittajina toimivat piirijärjestön puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheen­johtajista, yhdessä pii­rijärjestön toimihenkilön tai työntekijän kanssa.

Piirijärjestön tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Piirihallituksen on jätettävä tilit tilintarkas­tajille vähin­tään kolme (3) viikkoa ennen varsinaista piirikokousta ja tilintarkasta­jien tulee palauttaa ne viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen varsinaista piirikokousta. Piirijärjestön puheenjohtajan ja mahdollisten työntekijöiden on oltava läsnä tilintarkas­tuksessa.

8 Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen pur­kaminen

Kysymys näiden sääntöjen muuttamisesta tai piirijärjestön purkami­sesta voidaan ottaa päätettäväksi piiri­kokouksessa, mikäli asia on kokouskut­sussa mainit­tu. Päätökseen vaaditaan vähin­tään kaksi kolmasosaa (2/3) anne­tuista äänistä ja sääntöjen muuttamispää­töksen voi­maanastumiseen lisäksi liittohallituksen ja puo­lueen halli­tuksen hyväksyntä. Piirijärjestön purkautuessa sen varat on luovutettava Kokoomuksen Nuorten Liitto ry:lle.

HYVÄKSYTTY PIIRIKOKOUKSESSA 18.11.2007

PAIKALLISYHDISTYKSEN MALLISÄÄNNÖT

Hyväksytty Kokoomuksen Nuorten Liiton 72. liittokokouksessa 4-6.11.2005

Muutettu Patentti- ja rekisterihallituksen ennakkotarkastuksessa 18.1.2006 vaatimalla tavalla.

Hyväksytty puoluehallituksen kokouksessa 28.2.2006

_ KOKOOMUSNUORET RY:N SÄÄNNÖT(nro )

1 § Nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja kielet

Yhdistyksen nimi on _ Kokoomusnuoret ry. Yhdis­tys kuuluu paikal­lisyhdistyksenä Koko­omuksen Nuorten Liitto ry:een ja _ Kokoomusnuoret ry:een, joista edellistä sanotaan näissä säännöissä liitok­si ja jälkim­mäistä piirik­si. (tai: , sekä Kokoomuksen Nuorten _ Aluejärjestö ry:een, jota sanotaan näissä säännöissä aluejärjestöksi.)

Lisäksi yhdistys kuuluu Kansallinen Kokoomus rp:een ja _ Kokoo­mus ry:een, joista edellistä näissä säännöissä sanotaan puolueeksi ja jälkimmäistä puolueen piiriksi.

Yhdistyksen kotikunta on _. Yhdistyksen toiminta-alue on _. Yhdistyksen kieli on suomi (tai: Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, ilmoitus- ja pöytäkirjakielenä suomi).

2 § Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Kokoomuksen Nuorten Liitto ry:n omaksu­mien, seuraaville pääperiaat­teille rakentu­vien pyrki­mys­ten toteuttamiseksi:

-          yksilönvapauden ja valinnanmahdollisuuksien turvaaminen

-          eettisesti oikeudenmukaisen markkinatalouden edellytysten edistäminen kestävää kehitystä kunnioittaen

-          oikeudenmukaisen oikeusjärjestyksen sekä jokaisen yksilön perusturvallisuuden takaaminen

-          isänmaahan kohdistuvan kiintymyksen ja kansallisen kulttuurin ylläpitäminen

-          kansainvälisten päätöksentekojärjestelmien vahvistaminen ja globalisaation edistäminen rauhan­omaista kansainvälistä yhteistyötä ja hyvinvointia lisäävällä tavalla

-          koulutuksen ja sivistyksen vaaliminen

-          suvaitsevaisuuden ja moniarvoisuuden edistäminen ja

-          kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmän vahvistaminen ja nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen ja vapaan kansalaistoiminnan kehittäminen sekä sille perustuvan hyvinvointiyhteiskunnan ja nuorten elinolojen kehittäminen.

3 § Toiminnan laatu

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys valmistelee ja hoitaa valtiollista, kunnallista ja muuta vaalitoi­mintaa; harjoittaa jäsenistönsä keskuudessa ja sen ulkopuolella yhdistyk­sen tarkoitus­periä edistä­vää tiedotustyötä ja julkaisutoimintaa; suorittaa jäsenhankintaa sekä järjestää kokouksia, kursseja, neuvottelutilaisuuksia ja juhlia sekä muodostaa erityisaloja varten rekisteröimät­tömiä kerhoja sekä alueellisella pohjalla toimi­via rekisteröimättömiä osastoja.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys kantaa jäseniltään jäsenmaksuja, ottaa vastaan testament­teja ja lahjoituksia; omistaa ja hallitsee toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä; harjoittaa elokuva- ja kustannustoimintaa, muis­toesineiden myyntiä ja tarvikevälitystä; harjoittaa majoitus-, ravitsemusliike- ja kioskitoimintaa kutakin enintään yhdessä liikepaikassa sekä järjestää arpajaisia ja maksullisia huvitapahtumia. Taloudellista toi­mintaansa varten yhdistys hankkii tarvit­ta­essa asianomaisen luvan.

4 § Jäsenet

Varsinaiset jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä 15–29 –vuotias henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan sekä puolueen yleiset periaatteet ja jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy jäseneksi.  Jäseneksi pyrkivän on täytettävä Kansallinen Kokoomus rp:n paikallisyhdist­ysten henkilö­jäsenille asettamat ehdot. Yh­distyk­sen jäsen ei saa kuulua muuhun puo­lueeseen eikä varsi­nai­sena jäsenenä muuhun Kansalli­nen Kokoo­mus rp:n paikal­lisyh­distykseen tai piirijärjestöön.

Kunniapuheenjohtaja ja -jäsen

Kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen kokous voi kutsua yhdistyksen toiminnassa erityisesti ansioituneen henkilön.  Yhdistyksellä voi olla vain yksi (1) kunniapu­heenjohtaja kerral­laan. Kunniajäseneksi yhdistyksen kokous voi kutsua yhdistyksen toiminnassa ansioituneen henkilön.

Kannattavat jäsenet

Kannattavaksi jäseneksi voi hallitus hyväk­syä yksityisen henkilön, oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön.

Jäsenmaksut

Jokainen varsinainen ja kannattava jäsen suorittaa yhdistyk­selle jäsenmak­suna sen määrän, jonka yhdistykse­n varsinainen ko­kous seuraa­vaa kalenteri­vuotta varten kullekin jäsenelle vahvistaa. Kunniapuheenjohtajaa ja -jäsentä ei velvoiteta suorittamaan jäsenmaksua.

Jäsenen toiminta

Jokaisen yhdistyksen jäsenen tulee noudattaa liiton ja puolueen hyväksymiä sääntöjä, ohjel­mia ja keskeisiä päätök­siä sekä käyttää hänelle varsinaisena jäsenenä kuuluvia oikeuksia.

5 § Yhdistyksen johto

Yhdistyksen johdon muodostavat yhdistyk­sen ko­kous ja hallitus. Yhdistyksen päätäntävaltaa käyttää yhdisty­ksen kokous. Toimeen­panovalta on hallituksella.

6 § Yhdistyksen kokousten aika ja kokoon kutsuminen

Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen on pidettävä joka vuosi yksi var­sinainen kokous, jonka tulee sijoittua heinäkuun alun ja marraskuun lopun välille.

Ylimääräinen kokous

Ylimääräinen yhdistyksen kokous pide­tään, milloin yhdis­tyksen kokous tai hallitus niin päättää taikka vähintään 1/10 yhdistyk­sen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti erityi­sesti ilmoi­tettujen asioiden käsittelyä varten hallitukselta pyytää. Ylimääräi­nen yhdistyksen kokous on pidettävä viimeis­tään yhden (1) kuukauden kuluessa siitä, kun kokousta on asianmukaisesti pyydetty.

Kokouskutsu

Kokouskutsu on vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta julkais­tava yhdistyk­sen toimin­ta-alueen sanoma- tai paikal­lis­lehdes­sä tai lähetet­tävä kirjallisesti yhdistyksen jä­senille. Yhdistyksen kokousten paikan toimialueella ja tarkemman ajan määrää hal­litus.

7 § Yhdistyksen kokousten osanottajat ja aloiteoikeus

Äänivalta

Yhdistyksen kokouksessa on kullakin läsnä olevalla jäsen­maksu­velvoitteensa suorittaneella varsinaisella jäsenellä yksi (1) ääni.

Päätöksenteko

Päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä, mikäli ei näissä sään­nöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohta­jan ääni, vaaleissa arpa. Äänestys on toimitettava suljetuin lipuin milloin vähintään kaksi (2) kokouksen äänivaltaisista osanottajaa sitä pyytää. Vaali toimitetaan suljetuin lipuin.

Läsnäolo- ja puheoikeus

Läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouk­sissa on lisäksi liiton, puolueen, piirin, aluejär­jestön, puolueen piirin sekä puolueen alue/kunnallis­järjestön edustajil­la. Yhdistyksen kokous voi myöntää läsnä­olo- ja puheoi­keuden sitä pyytäville henkilöille.

Aloiteoikeus

Oikeus aloitteen tekemiseen yhdistyksen kokoukselle on yhdistyk­sen jäsenillä, liiton, puolueen, piirin, aluejärjestön, puolueen piirin ja puolueen alue/kunnallis­järjestön hallituksilla. Aloitteet on jätettävä yhdistyksen puheenjohta­jalle viimeis­tään kahta (2) viikkoa ennen ko­kousta, paitsi sääntöjen muuttamista koskevia aloitteita, ja muita aloitteita, jotka on mainit­tava kokouskutsussa, jotka on jätettävä neljä (4) viikkoa ennen kokousta. Hallitus esittää tehdyt aloitteet lausunnollaan varustet­tuina yhdistyk­sen kokouksen käsiteltäviksi.

8 § Yhdistyksen kokousten asiat

Varsinaisessa kokouksessa

-                           valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, pöytä­kirjan­tarkastajat ja äänten­laskijat,

-                           todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus,

-                           vahvistetaan kokouksen työjärjestys,

-                           käsitellään hallituksen kertomus yhdistyksen edellisen kalenteri­vuoden toimin­nas­ta,

-                           käsitellään tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvis­tetaan tilinpää­tös,

-                           päätetään vastuuvapauden myöntämi­sestä hal­litukse­lle sekä muille vastuuvel­vollisil­le,

-                           käsitellään ja vahvistetaan seuraavan vuoden toimintasuunni­telma,

-                           määrätään varsinaisten ja kannattavi­en jäsen­ten jäsenmak­sujen suuruus,

-                           käsitel­lään ja vahvistetaan seuraa­van vuoden talousar­vio,

-                           valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa sekä näille varatilintarkastajat sekä päätetään tilintarkastajien palkkiosta,

-                           valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdis­tyksen puheenjohtajak­si,

-                           valitaan muita hal­lituksen jäseniä näiden sääntöjen edel­lyttämä määrä,

-                           valitaan yhdistyksen edustajat ja varaedustajat aluejärjestön kokouksiin, piiriko­kouksiin, puolueen piirikokouksiin ja liittokokouk­seen, puolueko­kouk­seen, puolueen alue/kunnallis­järjestön kokouksiin sekä muihin kokouksiin, joihin yhdistyksellä on oikeus nimetä edusta­jansa, ja

-                           käsitellään aloitteet ja halli­tuksen niistä antamat lausunnot.

Ylimääräinen kokous

Ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa käsitel­lään ne asiat, jotka kokouskut­sussa on mainittu, sekä ne hallituksen esittä­mät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltä­viksi, mikäli asiaa ei tarvitse mainita kokouskutsussa.

Jäsenäänestys valtiollisten vaalien ehdo­kasasettelua varten

Ehdokkaiden asettelussa jäsenäänestykseen noudatetaan puolueen jäsenäänestys­sääntöä.

9 § Hallitus

Jäsenet

Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat puheenjoh­taja sekä vähintään kaksi (2) ja enin­tään yhdeksän (9) muuta jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallituksen toimi­kausi on kalenterivuosi.  Hallitus voi asettaa avukseen toimikun­tia ja työryhmiä määräajaksi tai erityistä tehtävää varten.

Kokoukset

Hallitus on kutsuttava koolle milloin puheen­johtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä todistet­tavasti puheenjohtajalta vaatii. Tällöin halli­tuksen kokous on pidettävä viimeistään kahden (2) viikon kuluttua siitä, kun kokouk­sen koollekut­sumista koskeva vaatimus on esitetty.

Kokouskutsu on lähetettävä vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta, paitsi kun kokous kutsutaan koolle kiireellisten poliittisten asioiden käsittelemiseksi, jolloin kokouskutsu on lähetettävä vähintään yhtä (1) päivää ennen kokousta.

Hallituksen järjestäytymiskokous on pidettävä tammikuun loppuun mennessä.

Päätösvaltaisuus

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapu­heenjoh­taja mukaan luettuna vähin­tään puolet jäsenistä on saapuvilla. Päätökset tehdään ehdottomalla ääntenenem­mistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.

Läsnäolo- ja puheoikeus

Läsnäolo- ja puheoikeus on piirin, liiton ja kunnallis­järjestön edustajilla.  Hallitus voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin henki­löil­le.

Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä nämä säännöt muuten edellyttävät:

                             1) johtaa yhdistyksen toimintaa liiton hallituk­sen, aluejärjestön, piirihalli­tuksen ja puolueen alue- tai kunnallisjär­jestön hallituksen ohjeiden sekä yhdis­tyksen kokous­ten päätös­ten mukai­sesti sekä tehdä aloitteita yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi,

                             2) valvoa sääntöjen sekä yhdistyksen kokous­ten päätösten noudat­tamista,

                             3) valmistella yhdistyksen kokousten käsiteltä­väksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle,

                             4) valmistella ja ohjata valtiollista, kunnallista ja muuta vaalitoi­mintaa,

                             5) huolehtia varojen hankinnasta, vastata omaisuuden hoidosta ja kiinteän omaisuuden myynnistä,

                             6) huolehtia jäsenhankinnasta ja hyväksyä uudet jäsenet, 

                             7) järjestää koulutus-, harrastus-, tiedotus- ja vaikuttamistoimintaa yhdistyksen toimialueella,

                             8) pitää yhteyttä paikkakunnalla toimiviin muihin puolueen jäsenyhdistyksiin ja kokoo­muslaisiin luottamushenkilöihin,

                             9) huolehtia 3§:ssä maini­tusta myyntitoiminnasta,

                             10) huolehtia siitä, että yhdistyksen toiminta ulottuu sen toiminta-alueen kaikkiin osiin,

                             11) valita tarvittavat toimihenkilöt ja edustajat niihin elimiin, joihin hallituksella on oikeus valita edustajat,

                             12) pitää jäsenluetteloa, valvoo jäsenmaksujen maksamista sekä antaa pyydettäessä tietoa yhdistyksen jäsenluettelosta piirille, puolueen piirille, liitolle sekä puolueelle.

Nimenkirjoittajat

Yhdistyksen nimenkirjoittajina toimivat yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, kaksi yhdessä. Hallitus voi määrätä sihteerin kirjoittamaan yksin yhdistyksen nimen.

Toiminta- ja tilivuosi

Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalente­rivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhdistyksen varsinaista kokousta. Tilintarkastajien tulee palauttaa asiakirjat ja kirjallinen lausuntonsa viimeistään kahta (2) viikkoa ennen yhdistyksen varsinaista kokousta hallitukselle. Luottamushenkilötalouden­hoita­jan tulee olla läsnä tilintar­kas­tuksessa.

10 § Luottamus- ja toimihenkilöt

Luottamus- ja toimihenki­löiksi voidaan valita vain puolueen henkilöjäseniä.

11 § Eroaminen ja erottaminen

Jos jäsen päättää erota yhdistyksestä, on siitä tehtävä kirjal­li­nen ilmoitus hal­lituk­selle tai sen pu­heen­johtajalle taikka ilmoitettava asia yhdistyk­­sen ko­kouk­sen pöytä­kirjaan. Ero­avan jäsenen on suori­tettava kaikki ne ta­loudel­liset velvoitteet, jotka jäsenelle kuuluvat sinä kalen­terivuo­nna, jona ero­aminen tapah­tuu.

Jos yhdistyksen jäsen ei ole suorittanut jäsenmaksuaan kahden viimeisen vuoden aikana, taikka on muutoin jättänyt toteuttamatta ne velvoitteet, joihin jäsen yhdistykseen liittyessään on sitoutu­nut, tai jos jäsen on toiminut yhdistystä vahin­goit­tavalla tavalla, on halli­tuksel­la oikeus erottaa jäsen.  Erottamispäätöksestä jäsenellä on oikeus valittaa yhdistyk­sen kokoukselle jättä­mällä kirjallinen valitus hallitukselle kol­men­kymmenen (30) vuorokauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Jos yhdisty­ksen kokous kuultu­aan halli­tusta ja erotettua jäsentä sekä hankittu­aan muut tar­peel­liseksi katso­mansa selvitykset hyväksyy vähin­tään kahden kol­masosan (2/3) ään­tenenemmistöllä erotta­mis­pää­töksen, se tulee voimaan heti. Muussa tapauksessa erottamispäätös raukeaa.

12 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen pur­kaminen

Näiden sääntöjen muuttaminen tai yhdistyksen purkaminen voidaan ottaa käsitel­tä­väksi yhdis­tyksen ­ko­kouksessa, jos siitä on kokous­kut­sussa mainit­tu.  Päätök­sen tekemiseksi vaaditaan vähin­tään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö anne­tuista äänistä. Sääntö­jen muu­tokselle on saatava liiton ja puolueen hallituk­sen hyväksy­minen. Yhdistyksen purkautuessa sen jäljelle jääneet varat on luovu­tettava piirille käytettä­väksi liiton tarkoi­tusperi­en toteuttami­seksi paikka­kunnalla.

13 § Jäsenoikeuksien säilyminen

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.